Muuttuva toimintaympäristö

Kaupunkiolosuhteet

Helen Sähköverkon toimintaympäristöä kuvaa sen kaupunkimaisuus. Suomen pääkaupunkina Helsinki on tiivis niin väestöltään kuin rakennuskannaltaan.

Kaupungin erityispiirteisiin kuuluu maanrakennuksen ja komponenteille varatun tilan kalleus. Lisäksi kaupungeissa sähköverkosta on pidettävä erityisen hyvää huolta ja asiakkaat ovat herkempiä sähkökatkojen vaikutuksille.

Pääkaupungissa sijaitsee paljon yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluja, kuten valtion keskushallinto ja Suomen talouselämän keskus, tämä edellyttää toimintavarmaa sähköverkkoa. Varma sähköverkko luo kaupunkiin hyvinvointia ja turvallisuutta.

Sähkönkäytön näkymä

Pitkällä tähtäimellä sähkönkäyttö kasvaa johtuen asumisesta, sähköisestä liikenteestä ja lämmitystapamuutoksesta. Myös suurasiakkaiden odotetaan lisäävän sähkönkäyttöä.

Sähkönkäytön odotetaan pienentyvän palveluissa ja teollisuudessa energiatehokkuustoimien ja etätyön ansiosta.

Kauempana tulevaisuudessa on merkittäviä tekijöitä, jotka saattavat nostaa tai vähentää sähkönkäyttöä, riippuen siitä, miten niitä käytetään. Näitä ovat etenkin vedyn tuotanto ja jalostaminen sekä modulaariset ydinreaktorit lämmöntuotannossa.

blobid3.jpg

Kaupungin kehittyminen

Helsingin väkiluvun odotetaan edelleen kasvavan ja rakennuskannan tiivistyvän. Nykyisin Helsingin väkiluku on noin 660 000 henkilöä. Kymmenen vuoden kuluttua väkiluvun odotetaan olevan jo yli 700 000 henkilöä. Palvelut ovat perinteisesti olleet suurin sähkönkäyttöryhmä, mutta asumisen odotetaan kasvattavan osuutta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo toimintaympäristöön uusia tekijöitä. Näistä keskeisimpiä ovat lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen.

Helsingin väkiluvun ennuste

Aikaleima Hidas Perus Nopea
2020 658695 656920 658695
2030 702852 716713 730424
2040 736516 774450 801409
2050 770888 824513 878709
2060 804428 872041 956133

Helsingin väkiluvun kasvu vuoteen 2020 verrattuna

Aikaleima Hidas Perus Nopea
2020 0 0 0
2030 44157 58018 71729
2040 77821 115755 142714
2050 112193 165818 220014
2060 145733 213346 297438

Lämmitystapamuutos

Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Suurin osa kaupungin ilmastoa lämmittävistä päästöistä syntyy rakennusten lämmittämisestä.
Kaupungin omistama Helen on päättänyt lopettaa kivihiilen polttamisen Hanasaaressa viimeistään 1.4.2023 ja Salmisaaressa viimeistään 1.4.2024.

Uusi päästötön lämmitystapa perustuu osaltaan sähköön. Uusien lämmöntuotantolaitosten koko ja sijainti vaikuttavat siihen, millainen on niiden vaikutus sähköverkolle.

Käynnissä olevia selvityshankkeita ovat muun muassa uudet lämpöpumppulaitokset, merivesilämpöpumput, sähkökattilat sekä Porvoon Kilpilahdessa syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen ja pienydinvoimalatekniikan tutkiminen.

Sähköinen liikenne

Henkilöautoliikenteen sähköistyminen lisää merkittävästi sähkönkäyttöä Helsingissä. Autoja ladataan usein kotona ja työpaikoilla.

Helsingissä oli yli 220 000 liikennekäytössä olevaa henkilöautoa vuoden 2021 lopussa. Näistä jo yli 18 500 oli sähköautoja. Arviolta noin 8 vuoden kuluttua yli puolet Helsingissä liikennekäytössä olevista henkilöautoista on sähköautoja.

Helsingissä kokonaisuuteen liittyy myös sähköbussien yleistyminen, uudet pikaraitiolinjat ja risteilylaivojen kytkeminen maasähköön satamissa.

sahkoinen-liikenne.jpg

Pientuotanto

Helsingissä pientuotanto on käytännössä aurinkotuotantoa. Helsinkiin on asennettu jo yli 18 MW:n verran aurinkopaneeleja. Pientuotannon odotetaan kasvavan moninkertaisesti nykyisestä.

Suurin osa tuotannosta jää asiakkaan omaan käyttöön. Noin kuudesosa kokonaistuotantotehosta näkyy jakeluverkkoon asti syötettynä tehona.

pientuotanto.jpg