Muuttuva toimintaympäristö
Kaupunkiolosuhteet
Helen Sähköverkon toimintaympäristöä kuvaa sen kaupunkimaisuus. Suomen pääkaupunkina Helsinki on tiivis niin väestöltään kuin rakennuskannaltaan.
Kaupungin erityispiirteisiin kuuluu maanrakennuksen ja komponenteille varatun tilan kalleus. Lisäksi kaupungeissa sähköverkosta on pidettävä erityisen hyvää huolta ja asiakkaat ovat herkempiä sähkökatkojen vaikutuksille.
Pääkaupungissa sijaitsee paljon yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluja, kuten valtion keskushallinto ja Suomen talouselämän keskus, tämä edellyttää toimintavarmaa sähköverkkoa. Varma sähköverkko luo kaupunkiin hyvinvointia ja turvallisuutta.
Sähkönkäytön näkymä
Pitkällä tähtäimellä sähkönkäyttö kasvaa johtuen asumisesta, sähköisestä liikenteestä ja lämmitystapamuutoksesta. Myös suurasiakkaiden odotetaan lisäävän sähkönkäyttöä.
Sähkönkäytön odotetaan pienentyvän palveluissa ja teollisuudessa energiatehokkuustoimien ja etätyön ansiosta.
Kauempana tulevaisuudessa on merkittäviä tekijöitä, jotka saattavat nostaa tai vähentää sähkönkäyttöä, riippuen siitä, miten niitä käytetään. Näitä ovat etenkin vedyn tuotanto ja jalostaminen sekä modulaariset ydinreaktorit lämmöntuotannossa.
Kaupungin kehittyminen
Helsingin väkiluvun odotetaan edelleen kasvavan ja rakennuskannan tiivistyvän. Nykyisin Helsingin väkiluku on noin 660 000 henkilöä. Kymmenen vuoden kuluttua väkiluvun odotetaan olevan jo yli 700 000 henkilöä. Palvelut ovat perinteisesti olleet suurin sähkönkäyttöryhmä, mutta asumisen odotetaan kasvattavan osuutta.
Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo toimintaympäristöön uusia tekijöitä. Näistä keskeisimpiä ovat lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen.
Helsingin väkiluvun ennuste
| Aikaleima | Hidas | Perus | Nopea |
| 2020 | 658695 | 656920 | 658695 |
| 2030 | 702852 | 716713 | 730424 |
| 2040 | 736516 | 774450 | 801409 |
| 2050 | 770888 | 824513 | 878709 |
| 2060 | 804428 | 872041 | 956133 |
Helsingin väkiluvun kasvu vuoteen 2020 verrattuna
| Aikaleima | Hidas | Perus | Nopea |
| 2020 | 0 | 0 | 0 |
| 2030 | 44157 | 58018 | 71729 |
| 2040 | 77821 | 115755 | 142714 |
| 2050 | 112193 | 165818 | 220014 |
| 2060 | 145733 | 213346 | 297438 |
Lämmitystapamuutos
Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Suurin osa kaupungin ilmastoa lämmittävistä päästöistä syntyy rakennusten lämmittämisestä.
Kaupungin omistama Helen on päättänyt lopettaa kivihiilen polttamisen Hanasaaressa viimeistään 1.4.2023 ja Salmisaaressa viimeistään 1.4.2024.
Uusi päästötön lämmitystapa perustuu osaltaan sähköön. Uusien lämmöntuotantolaitosten koko ja sijainti vaikuttavat siihen, millainen on niiden vaikutus sähköverkolle.
Käynnissä olevia selvityshankkeita ovat muun muassa uudet lämpöpumppulaitokset, merivesilämpöpumput, sähkökattilat sekä Porvoon Kilpilahdessa syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen ja pienydinvoimalatekniikan tutkiminen.
Sähköinen liikenne
Henkilöautoliikenteen sähköistyminen lisää merkittävästi sähkönkäyttöä Helsingissä. Autoja ladataan usein kotona ja työpaikoilla.
Helsingissä oli yli 220 000 liikennekäytössä olevaa henkilöautoa vuoden 2021 lopussa. Näistä jo yli 18 500 oli sähköautoja. Arviolta noin 8 vuoden kuluttua yli puolet Helsingissä liikennekäytössä olevista henkilöautoista on sähköautoja.
Helsingissä kokonaisuuteen liittyy myös sähköbussien yleistyminen, uudet pikaraitiolinjat ja risteilylaivojen kytkeminen maasähköön satamissa.
Pientuotanto
Helsingissä pientuotanto on käytännössä aurinkotuotantoa. Helsinkiin on asennettu jo yli 18 MW:n verran aurinkopaneeleja. Pientuotannon odotetaan kasvavan moninkertaisesti nykyisestä.
Suurin osa tuotannosta jää asiakkaan omaan käyttöön. Noin kuudesosa kokonaistuotantotehosta näkyy jakeluverkkoon asti syötettynä tehona.
