Muuttuva toimintaympäristö
Kaupunkiolosuhteet
Helen Sähköverkon toimintaympäristö on kaupunkimainen. Helsinki on tiivis rakennuskannaltaan. Tiiviin kaupungin erityspiirteisiin kuuluu maanrakennuksen ja komponenteille varattujen tilojen kalleus.
Helsingissä sijaitsee yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluja, kuten valtion keskushallinto ja Suomen talouselämän keskus. Toimintojen ylläpitäminen edellyttää toimintavarmaa sähköverkkoa, mikä luo kaupunkiin hyvinvointia ja turvallisuutta.
Sähkönkäytön näkymä
Helsingin sähkönkäyttöä kasvattaa väestönkasvu, liikenteen sähköistyminen ja lämmitystapamuutos kohti puhtaampia lämmitystapoja. Sähkönkäyttöä pienentää energiatehokkuuden parantuminen palvelusektorilla.
Tulevaisuudessa on merkittäviä tekijöitä, jotka saattavat kasvattaa tai pienentää sähkönkäyttöä riippuen siitä, miten niitä käytetään. Näitä ovat etenkin vetyteollisuuden ratkaisut sekä pienydinreaktorit.
Kaupungin kehittyminen
Helsingin väkiluvun odotetaan edelleen kasvavan ja rakennuskannan tiivistyvän. Nykyisin Helsingin väkiluku on noin 680 000 henkilöä. Kymmenen vuoden kuluttua (v. 2033) väkiluvun odotetaan olevan 725 000–770 000 henkilöä. Palvelut ovat perinteisesti olleet suurin sähkönkäyttöryhmä, mutta asumisen odotetaan kasvattavan osuutta.
Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo toimintaympäristöön uusia tekijöitä. Näistä keskeisimpiä ovat lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen.
Lämmitystapamuutos
Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Suurin osa kaupungin ilmastoa lämmittävistä päästöistä syntyy keskitetystä lämmöntuotannosta, jota on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Helen on lopettanut kivihiilen polttamisen Hanasaaressa ja päättänyt lopettaa salmisaaressa keväällä 2025.
Suurten yhteistuotantolaitosten sulkeminen tarkoittaa myös sitä, että Helsingistä poistuu merkittävästi sähköntuotantoa. Jatkossa sähköä on siirrettävä kaupunkiin yhä enemmän kantaverkosta.
Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu lämpö on tuotettava muilla tavoilla. Uusi päästötön tuotantotapa perustuu osaltaan sähköön. Vuonna 2025 uusia sähkökattiloita on käytössä noin 280 MW ja lämpöpumppujen lämmöntuotantoteho on jo noin 230 MW. Vuonna 2027 uusia sähkökattiloita on jo noin 570 MW. Näiden lisäksi on käynnissä selvityshankkeita uusista lämpöpumppulaitoksista, merivesilämpöpumpuista, sähkökattiloista ja hukkalämmön hyödyntämisestä.
Kerrostalokiinteistöjen lämpöpumppujen määrä on kasvanut nopeasti. Vuonna 2023 jo yli 250:llä kerrostalolla oli pääasiallisena lämmönlähteenä maalämpöpumppu tai vastaava. Lämpöpumput lisäävät kiinteistöjen sähkönkäyttöä, jos lämpöpumpuilla korvataan öljy- tai kaukolämpöjärjestelmä.
Sähköinen liikenne
Henkilöautoliikenteen sähköistyminen lisää merkittävästi sähkönkäyttöä Helsingissä. Pääasiassa henkilöautoja ladataan kotona ja työpaikoilla.
Helsinkiläisillä on liikennekäytössä noin 220 000 henkilöautoa. Näistä noin 43 107 kpl on ladattavia sähköautoja. Parhaimmillaan noin 75 % uusista liikennekäyttöön rekisteröidyistä henkilöautoista on ladattavia sähköautoja. Arviolta vuonna 2029 puolet Helsingin liikennekäytössä olevista henkilöautoista on sähköautoja.
Helsingissä liikenteen sähköistymiseen liittyy olennaisesti myös sähköbussit, uudet pikaraitiolinjat ja suurten laivojen maasähkösyötöt.
Pientuotanto
Helsingissä pientuotanto tarkoittaa käytännössä aurinkotuotantoa. Helsinkiin on asennettu noin 46 MW aurinkopaneeleja. Pientuotannon ennustetaan kasvavan moninkertaiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana.
Suurin osa tuotannosta jää asiakkaiden omaan käyttöön. Jakeluverkkoon asti syötettynä tehona näkyy parhaimmillaan noin neljäsosa asennetusta kokonaistuotannosta.