Satamat ja meriliikenne sähköistyvät – miten sähköverkko pysyy mukana?
Helsinki elää voimakkaan sähköistymisen aikaa. Viimeisen kahden vuoden aikana kaupungin huipputeho on kasvanut noin neljänneksen eli noin 200 megawattia. Kasvun ennustetaan jatkuvan nopeana myös lähivuosina, kun huipputehon arvioidaan nousevan noin 1500 megawattiin eli lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2024 tasoon verrattuna, eikä kasvun odoteta pysähtyvän tähän. Merkittävimpiä ajureita tehonkasvulle ovat kaukolämmön ja liikenteen sähköistyminen, uudet datakeskukset sekä kiinteistöjen lämmitystapamuutokset.
Sähköistymisen seuraava suuri harppaus tapahtuu satamissa ja meriliikenteessä. Maasähköratkaisut mahdollistavat alusten apumoottorien sammuttamisen satamassa, ja samalla yhä useampi alus hyödyntää sähköä osittain tai kokonaan käyttövoimanaan. Tämän seurauksena satamien tehontarpeen ennustetaan moninkertaistuvan jo 2030-luvulle mentäessä.
Kansainvälisten risteilijöiden maasähköt ja sähkölaivat
Helsingin keskustasatamissa säännöllisesti vieraileville linjaliikenteen aluksille on jo maasähköä tarjolla, ja seuraavaksi vuorossa on suurten kansainvälisten risteilijöiden maasähköistäminen Hernesaaressa. Yksi suuri risteilijä voi satamassa ollessaan ottaa jopa yli 10 megawatin tehon sähköverkosta, ja vilkkaimman risteilykauden aikana Hernesaaressa voi olla parhaimmillaan yhtä aikaa jopa kolme risteilijää kytkettynä maasähköön, jolloin niiden sähköverkosta tarvitsema teho voi ylittää 30 megawattia.
Satamien maasähköistymisen lisäksi myös itse alukset sähköistyvät. Helsinki-Tallinna-reitille Länsisatamaan on suunnitteilla osin sähköllä kulkevia hybridialuksia sekä mahdollisesti täyssähköisiä laivoja. Koska Tallinnan laivojen kääntöajat ovat lyhyitä, noin yhden tunnin mittaisia, täyssähkölaiva tarvitsee sekä Helsingin että Tallinnan satamissa useiden kymmenien megawattien lataustehon.
Korkeimman huipputehon tilanteet ajoittuvat hetkiin, jolloin sähkölaivat saapuvat lataukseen samaan aikaan, kun useampi risteilijä on kytkettynä maasähköön. Länsisataman ja Hernesaaren tapauksessa huipputehot voivat tällaisessa tilanteessa olla jopa 100 megawattia. Meriliikenteen sähköistymisellä on keskeinen rooli liikenteen kokonaispäästöjen vähentämisessä. Samalla se osoittaa, kuinka yksittäisen sataman tehontarve voi kasvaa nopeasti erittäin suureksi.
Sähköverkko mahdollistajana
Satamien ja laivaliikenteen askel kohti puhtaampaa ja kestävämpää meriliikennettä vaatii vahvan ja jatkuvasti kehittyvän sähköverkon. Siirtokapasiteettia tulee kasvattaa sekä jakeluverkossa että kantaverkossa, jotta sähköverkot eivät muodostu pullonkaulaksi puhtaalle siirtymälle.
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen sekä kaupungin kasvu ja kehittyminen edellyttävät merkittäviä investointeja sähköverkkoon. Helen Sähköverkko varautuu tähän kehitykseen rakentamalla uusia siirtoyhteyksiä ja kehittämällä nykyistä verkkoa, jotta sähköä on jatkossakin saatavilla luotettavasti kaikissa tilanteissa. Vuosina 2026–2035 Helsingin sähköverkkoon suunnitellut investoinnit nousevat yli puolen miljardin euron tasolle.
Ajantasainen tilanne Helsingin sähköverkon vapaasta kapasiteetista on nähtävissä Helen Sähköverkon karttapalvelussa. Sähköverkon kehittämissuunnitelma, joka sisältää tarkemman investointiohjelman, on puolestaan nähtävissä täältä.